Tällä hetkellä Pyhäjärven etelä- ja keskiosa on suosituinta ravustusaluetta, jossa täplärapukanta on hyvä. Järven pohjoisosassa Tampereen ja Nokian välisellä alueella oli aiemmin runsas täplärapukanta, joka kuitenkin nopeasti taantui 2010-luvulla hiipuen lähes olemattomiin. Kannan romahduksen taustatekijöistä ei ole saatu täyttä varmuutta. On epäilty, että raputaudit ja mahdollisesta veden laadun tilapäisestä heikkenemisestä (ravut ovat erityisen herkkiä monille haitta-aineille) johtuvat tekijät ovat saattaneet aiheuttaa kannan lähes totaalisen tuhoutumisen.
Jokirapukannat ovat erittäin heikkoja Pirkkalan kalatalousalueella. Kotimaista rapua esiintyy enää harvakseltaan joissakin pienvesissä. Kalatalousalueella noudatetaan käyttö- ja hoitosuunnitelman ja Suomen rapustrategian tavoitteita, joiden mukaan täpläravun leviäminen nykyisen esiintymisalueen ulkopuolelle estetään ja suojataan harvoja jokirapukantoja. Täplärapu kantaa rapuruttoa, jolle se on melko hyvin vastustuskykyinen. Täplärapujen siirtely ja istuttaminen pyyntialueen ulkopuolelle on ehdottomasti kielletty.
Monet osakaskunnat ja muut vesialueiden omistajat myyvät ravustuslupia alueilleen. Pirkkalan kalatalousalue seuraa Pyhäjärven täplärapusaaliiden ja -kannan kehitystä kirjanpitoravustusverkoston avulla. Pyhäjärven raputilannetta on seurattu pitkään myös koeravustuksin.
