Pirkkalan kalatalousalueella kalakantoja hoidetaan kalaistutuksin, rauhoituspiireillä ja ympäristön kunnostuksin.
Runsaita velvoiteistutuksia
Kaloja istutetaan runsaasti Pyhäjärveen velvoiteistutuksina, joita kustantavat etupäässä Tampereen kaupunki ja sen jätevedenpuhdistamot, eräät teollisuuslaitokset sekä valtio (ELY-keskus) säännöstelyhaittojen kompensoimiseksi. Velvoiteistutukset ovat mittavimmat Tammerkosken ja Rajasalmen välisellä alueella, jonne istutetaan kesänvanhoja planktonsiikoja, pyyntikokoista kirjolohta, kookkaita 4-vuotiaita järvitaimenia ja siirtoistutuksina pieniä ankeriaita, jotka tuodaan ulkomailta.
Säijän-Sorvanselän alueella pääistutuskala on planktonsiika. Tammerkoskella, Kuokkalankoskilla ja Haihunkoskella keskeinen istutuslaji on kirjolohi, jolla pidetään yllä saalisvarmuutta. Tampereen kaupunki tekee säännöllisesti kirjolohi-istutuksia myös Tampereen pienvesiin. Pikkujärviin istutetaan myös planktonsiikoja.
Kuhia ei istuteta ‒ rauhoituspiireillä varmistetaan kuhan lisääntymisen
Kuhia ei istuteta reittiveteen, vaan kuhakantojen hoito perustuu luonnolliseen lisääntymiseen, jonka turvaamiseksi Pyhäjärvellä on kaksi rauhoituspiiriä; Lempäälän Hahkalanvuolteen ympäristö ja Nokian Luodon saaren ympäristö.
Pyhäjärven kuhaistutukset lopetettiin lähestulkoon kokonaan jo vuosituhannen vaihteessa, koska istutusten ei havaittu vaikuttaneen positiivisesti järven kuhakantaan. Uudessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa kuhaistutukset reittiveteen on kokonaan kielletty. Määräyksen tarkoituksena on turvata alueen luontaisen kuhakannan geneettisen perimän säilyminen. Samalla vältetään ylimääräinen ravintokilpailu ja varojen hukkasijoitukset.
Koskien ja taimenpurojen kunnostuksia ja haukikosteikkoja
Kuokkalankoskilla ja Haihunkoskella tehtiin kalataloudelliset kunnostukset 2000-luvun alussa. Herralankoskella kalataloudellisia kunnostuksia sisältyi myös vuonna 2021 valmistuneeseen patoalueen kehittämishankkeeseen. Toimenpiteiden yhtenä tavoitteena oli, että kalat pystyvät nousemaan uomaa kaikissa olosuhteissa.
Virtavesikunnostuksia on tehty viime vuosina useissa pienvesikohteissa kalatalousalueella. Kutusoraikkoja on levitetty mm. Nokian Kyyniojaan, Tampereen Vihiojaan, Pirkkalan Sikojokeen ja Lempäälän Moisionjokeen. Talkookunnostuksia on pidetty KVVY:n vetämissä Virta-hankkeissa.
Tampereen kaupunki on ollut toteuttamassa useita virtavesihankkeita, kuten Viinikanojan kalataloudellinen kunnostaminen sekä Vihiojan, Vuohenojan ja Härmälänojan kunnostukset. Hankkeissa on tehty mm. uoman eroosiosuojauksia, varjostavan kasvillisuuden lisäystä ja tulvaniittyjen perustamista. Pirkkalan kalatalousalue tulee jatkamaan kahden muun kalatalousalueen kanssa toteutetun Haukihankkeen tulosten pohjalta toimia hauen lisääntymisedellytysten turvaamiseksi yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
Monissa virtavesissä erilaiset padot ja huonosti suunnitellut rummut estävät edelleen kalojen liikkumisen. Lempäälän Moisionjoessa Kuljun alueella oleva säännöstelypato kunnostettiin kalojen kuljettavaksi vuonna 2021. Nokianvirtaan laskevaan Laajanojaan on tarkoitus toteuttaa kalatiet kalojen nousun turvaamiseksi lähitulevaisuudessa.
Järvien tilan parantaminen ja kunnostukset
Järvien veden laatu on tärkeää kalojen ja rapujen viihtyvyyden kannalta. Taajamien ja teollisuuden pistekuormitus sekä maa- ja metsätalouden, turvetuotannon, asutuksen ja loma-asuntojen aiheuttama hajakuormitus sekä hulevedet ja rakennushankkeet taajama-alueilla vaikuttavat vesien tilaan. Pyhäjärven rehevät alueet ovat veden laadultaan välttävässä tilassa. Eri tahojen toteuttamat vesiensuojelutoimet valuma-alueilla ja tehtävien toimenpiteiden yhteydessä ovat merkittäviä kalavesien hyvän kunnon säilymisen kannalta.
Keskuspuhdistamon valmistuminen myötä Pyhäjärven kuormituksen pitäisi vähentyä vuodesta 2025 alkaen merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Tampereen alueella monia pikkujärviä, mm. Pahalampi ja Iidesjärvi, ilmastetaan säännöllisesti kalakuolemien ennaltaehkäisemiseksi. Järvien veden laadun parantamisessa ja kuormituksen vähentämisessä valikoimaan kuuluvat mm. suojavyöhykkeet, laskeutusaltaat ja ylitiheän vesikasvillisuuden vähentäminen. Hoitokalastuksia on tehty mm. Tottijärvellä ja Iidesjärvellä. Pirkkalan Vähäjärvellä ja Tampereen Ahvenisjärvellä on toteutettu kemiallinen käsittely alumiinikloridilla.