Pirkkalan kalatalousalueen monipuoliset kalavedet tarjoavat erinomaiset kalastusmahdollisuudet monien eri kalalajien pyyntiin.
Pyhäjärvi ja Vanajaveden alaosa
Kokemäenjoen vesistöalueen keskusjärvi Pyhäjärvi on 12 161 ha pinta-alansa perusteella maamme 39. suurin järvi. Sen keskisyvyys on 5,5 m ja suurin syvyys 50 m.
Tammerkoski purkaa Pyhäjärven pohjoispäähän Näsijärveltä vesistöalueen pohjoisen osan karut ja lievästi humuspitoiset vesimassat. Pyhäjärven pohjoisosa on syvää ja virtaavaa aluetta, jossa on talviaikaan heikon jään alueita. Istutusten ansiosta Tampereen keskustan tuntumassa on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tavoittaa Pyhäjärven rannalta käsin rasvaevällinen kala siiman päähän vieheellä tai ongella.
Etelässä Kuokkalankosken läpi Pyhäjärveen kulkeutuvat Vanajavedeltä vesistöalueen itäisten ja eteläisten alueiden vedet. Ne ovat sekoitus Längelmäveden reitin melko kirkkaita vesiä ja Vanajaveden reitin savisameita vesiä. Vanajaveden alaosan kapea virtaava vesistö on mm. hyvää hauen kalastusaluetta. Toutonen, Alhonselkä ja Säijän-Sorvanselän alue ovat kuhavesistöjen aatelia.
Lisätietoja Pyhäjärvestä.
Pyhäjärven vieheluvat ja pyydyskalastusluvat, kts. Alueet ja Luvat.
Koskikohteet
Tammerkoski, Lempäälän Kuokkalankosket ja Haihunkoski Viialassa ovat suosittuja virtavesikohteita kalatalousalueella. Koskikohteiden nettisivuilla ‒ avautuvat edellä koskien nimien linkeistä ‒ on lisätietoa kohteiden kalastuksesta ja kalastosta. Kalapassin verkkokaupasta voi lunastaa Tammerkosken ja Kuokkalankoskien luvat.
Keskikokoiset ja pikkujärvet
Pirkkalan kalatalousalueella on parikymmentä yli 50 hehtaarin suuruista järveä, joista selvästi suurin on keskikokoisiin järviin lukeutuva tummavetinen kuhajärvi Suonojärvi (534 ha). Muita hieman kookkaampia pienvesiä ovat rehevä ja hauistaan tunnettu Lempäälän Lempäälän Mäyhäjärvi (209 ha), perinteisesti hyvänä ahvenjärvenä tunnettu Lempäälän Höytömönjärvi (200 ha) sekä kirkasvetiset ja erinomaisessa kunnossa olevat Vesilahden Iso Arajärvi (176 ha) ja Tampereen Särkijärvi (145 ha), joista voi tavoitella mm. siikoja.
Kalatalousalueen pienvesien rannoilla on tyypillisesti sekä vakituista asutusta että mökkejä. Taajama-alueilla sijaitsevien järvien (mm. Kaukajärvi, Vinhusjärvi ja Sääksjärvi) ympäristö on tiiviisti rakennettu.
Monet pienet järvet ovat merkittäviä kalastuskohteita paikallisille asukkaille ja lomanviettäjille. Niissä on tyypillinen pikkujärvien kalakanta; ahven, hauki ja erilaiset särkikalat ovat yleisimpiä lajeja.
Kalakantoja monipuolistetaan paikoin myös istutuksin. Varsinkin Tampereen lähijärviin, kuten Hervanta-, Kauka- ja Särkijärveen sekä Tohloppiin istutetaan siikaa. Vehmaisten osakaskunta on istuttanut viime vuosina Kaukajärveen myös järvitaimenia lupaavin tuloksin. Muun muassa Peltolammilta, Tesomajärveltä ja Ahvenisjärveltä voi napata myös kirjolohi.
Pahalampi ‒ onkijoiden kalapaikka
Pahalampi Tampereen Nekalassa on onkijoiden erityiskalastuskohde, jossa yleiskalastusoikeudet eivät ole voimassa. Pahalammen kalastoon kuuluvat mm. karppi, suutari, lahna ja ahven. Pahalammella on erityiset kalastussäännöt, joihin kannattaa tutustua tarkasti ennen kalastuksen aloittamista. Luvat ja määräykset löytyvät täältä.