Raakaa menoa Pyhäjärvellä? – Hormonitutkimus
Pyhäjärven pohjoisosassa oli tehty havaintoja kutemaan valmistautumattomista kuhayksilöistä ikä- ja kokoluokissa, jotka ovat normaalisti sukukypsiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, johtuuko ilmiö estrogeenityyppisestä hormonihäirinnästä. Pyhäjärveltä ja vertailualueelta Näsijärveltä tutkittiin kuhien ja särkien kutuun valmistautumista,
Pyhäjärven pohjoisosan kuhista ja särjistä noin kolmasosa oli ”raakoja” eli kutemaan valmistautumattomia, kun taas Näsijärven samankokoisista ja -ikäsisistä kaloista lähes kaikki olivat valmistautumassa kutemaan. Suurin osa raaoista yksilöistä molemmissa lajeissa Pyhäjärvellä oli naaraita, joten molempien lajien sukupuolijakauma oli vinoutunut verrattuna Näsijärveen. Kalojen ikä, koko tai kuntoindeksi eivät selitä eroja järvien välillä. Ilmiö ei näyttäisi liittyvän myöskään ympäristön estrogeenipitoisuuksiin
Kutukyvyttömyys, vinoutunut sukupuolijakauma ja havaitut munarauhasen kehityshäiriöt viittaavat hormonihäiritsijävaikutuksiin, joiden aiheuttajaa ja tarkempaa vaikutusmekanismia ei tässä työssä saatu selville. Ilmiön syiden selvittäminen vaatisi jatkotutkimuksia.
Hankkeen pääasiallinen rahallinen tuki tuli Koneen säätiöltä. Pirkkalan kalatalousalue oli myös mukana rahoittamassa tutkimusta yhdessä Tampereen Veden ja Tampereen kaupungin kanssa. Selvityksen käytännön toteutuksesta vastasivat Jyväskylän yliopisto ja KVVY. Vesinäyteanalysointeja tehtiin SYKEn laboratoriossa. Eeva-Riikka Vehniäinen oli hankkeen päävastuuhenkilö.
Pirkkalan kalatalousalue teetti hormonitutkimuksen Pyhäjärven kuha-näytteistä geneettisen selvityksen, jonka raportti on ladattavissa täältä. DNÄ-selvityksen toteutti Pirkanmaan Kalatalouskeskus yhteistyössä Luononvarakeskuksen kanssa.