Pyhäjärven ja Kyrösjärven kuhien ravinnosta poikkeuksellisia havaintoja ‒ kiiski, kuore ja muikku tärkeimmät
Tampereen Pyhäjärvellä tehtiin vuosina 2024 ja 2025 tutkimus kuhan ravinnonkäytöstä. Paikallinen ammattikalastaja hankki analysoitavaksi yhteensä 379 näytekuhaa kolmena vuodenaikana; kesällä, loppusyksyllä ja talvella. Tutkimuksella haluttiin selvittää sekä pyyntikokoisten että pienempien kuhien ravinnon koostumusta.
Pyhäjärven kuhien keskeisimmiksi saaliskaloiksi paljastuivat kiiski, kuore, muikku ja kuha. Kaikenkokoiset kuhat olivat syöneet kiiskeä ja kuoretta, mutta muikkuja ja kuhia löydettiin vain yli 35 cm kuhien ravinnosta.
Muikkujen, jotka olivat huomattavan isoja, osuus ravinnossa korostui syksyllä ja kuoreen talvella. Pienikokoisia kiiskiä (4‒10 cm) kuhat olivat napsineet suihinsa melko tasaisesti kaikkina vuodenaikoina. Myös kuhan kannibalismia esiintyi läpi vuoden.
Vatsassa myös jäännemassiaisia ja isoja kuhia, ei juuri ahventa ja särkeä
Kuhat olivat syöneet yllättävän paljon myös selkärangattomia, erityisesti jäännemassiaista, joka oli kaikkein yleisin ravintokohde alle 40 cm kuhilla. Isoimmat yli 50 cm kuhat eivät syöneet niitä lainkaan. Niillä kuhan osuus korostui ja oli peräti neljännes koko ravinnosta. Syödyt lajitoverit olivat poikkeuksellisen suuria; vatsoissa hyväkuntoisena säilyneet kuhat olivat yli 20 cm pitkiä.
Läpileikkaus kuhien ravinnonkäytöstä saatiin myös Kyrösjärvestä, jossa tehtiin samaan aikaan vertaileva tutkimus neljänä vuodenaikana. Paikalliset kalastajat toimittivat kuhanäytteitä yhteensä 504 kpl ja myös keväältä. Kyrösjärvessä kuore ja muikku olivat selvästi tärkeimmät ravintokalat. Kiiski ja jäännemassiainen, jonka osuus korostui alle 40 cm kuhilla, olivat seuraavaksi tärkeimmät ravintokohteet. Kannibalismista saatiin vain yksi havainto. Kuten Pyhäjärvessäkin, särkikalojen ja ahvenen esiintyminen ravintonäytteissä oli Kyrösjärvessä yllättävän harvinaista.
Useissa Suomen järvissä, joissa kuhan ravintoa on aiemmin selvitetty, ahven, särki ja muut särkikalat ovat olleet kuoreen ohella tyypillisintä kuhan ravintoa. Syvissä järvissä muikun ja kuoreen osuus korostuu, jos niitä on saatavilla. Kuha kun syö sitä mitä on runsaasti tarjolla sopivan kokoisena.
Ravintotutkimusten keskeiset tulokset, saaliskalojen poikkeuksellisen iso koko, kiisken huomattava osuus ja selkärangattomien yleisyys kertovat siitä, että optimaalisesta kalaravinnosta on vajetta sekä Pyhäjärvessä että Kyrösjärvessä. Selvitysten tarkoituksena oli tuottaa taustatietoa kalastuksen ja kalakantojen hoidon järjestämiseksi järkevällä kestävällä tavalla. Kuhien kasvun tiedetään olevan kyseisillä järvillä suhteellisen hidasta, ja tutkimukset vahvistavat aiemman epäilyn optimaalisen ravinnon vajeesta.
Kuhien lisääntyminen on tehostunut kuhajärvillä kesälämpötilojen nousun myötä 2000-luvulla. Kuhakannat ovat tihentyneet monin paikoin niin, että kuhan vaikutuksista sen ravintokalojen kantoihin on saatu selviä havaintoja. Vuodesta 2018 koettujen toistuvien lämpimien kesien vahva poikastuotanto tulee kiristämään ravintokilpailua entisestään. Kannibalismin merkittävä esiintyminen Pyhäjärvessä kertoo myös siitä, että kuhakannan sisäisellä säätelyllä voi olla iso merkitys kannanvaihtelulle ja pyynnin kohteeksi aikanaan saatavien kuhien määrään.
Pyhäjärven eteläosassa on parhaillaan menossa uusien näytekuhien pyynti, ja kuluvan vuoden aikana tullaan saamaan Pyhäjärven rehevämmän osa-alueen kuhien ravinnonkäytöstä lisää mielenkiintoista vertailutietoa.
Kuhan ravintotutkimuksia ovat rahoittaneet kalastonhoito- ja kalatalousmaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskus (Itä-Suomen Elinvoimakeskus 1.1.2026-) ja Pirkkalan ja Kyrösjärven kalatalousalueet. Ravintotutkimuksen toteutuksesta vastasivat KVVY Tutkimus (analyysit ja raportointi) ja Pirkanmaan Kalatalouskeskus (näytehankinnan koordinointi).
Pyhäjärven kuhan ravintotutkimuksen raportti.
Tommi Malisen ja Mika Vinnin esitelmä kuhan ravinnosta Kyrösjärvessä Kyrösjärven Kuhapäivässä.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Ismo Kolari, Pirkkalan kalatalousalue / Pirkanmaan Kalatalouskeskus, p. 050-5929259, ismo.kolari@kalatalo.fi
Yksikön päällikkö Tommi Malinen, KVVY Tutkimus Oy, 03-2461253, Tommi.Malinen@kvvy.fi
